Maa levittΣytyy Andien vuoriston molemmin puolin ja ulottuu TyyneltΣ valtamereltΣ Amatsonin alangolle. Maa jakautuu kolmeen luonnonalueeseen: rannikkomaa(Costa), Andien ylΣnk÷ (Sierra) ja Amazonin alanko (Oriente). Andien huiput kohoavat enemmΣn kuin 6000 m:n korkeuteen, esimerkiksi Chimborazo korkeimpana on 6267 m, ja Cotopaxi 5897 metrisenΣ on maailman korkein toimiva tulivuori. Vaikka maa on molemmin puolin pΣivΣntasaajaa olevalla trooppisella vy÷hykkeellΣ, maan korkean sijainnin takia ilmasto ei ole ΣΣrimmΣisen kuuma. Maan kaikki joet ovat purjehduskel- vottomia. My÷s Galßpagos-saaret kuuluvat maahan.
Vuonna 1530 espanjalaiset purjehtivat Pizarron johtamina maahan ja valloittivat nykyisen alueen ja aloittivat samalla Inka-valtion hΣvittΣmisen. TΣmΣn jΣlkeen maa kuului Perun varakuningaskuntaan, ja vuodesta 1739 Uuden Granadan varakuningaskuntaan. Huolimatta monista kapinayrityksistΣ onnistuttiin vasta v. 1822 voittamaan espanjalaiset ja alueesta tuli tΣmΣn jΣlkeen osa Sim≤n Bolivarin Columbian valtiota. Maa saavutti lopullisen riippumattomuuden v. 1830, ja sai nimensΣ pΣivΣntasaajan ympΣrist÷ssΣ olevan sijaintinsa mukaan. Sitten maa on kokenut levottomia ajanjaksoja, jolloin toinen diktaattori toisen perΣstΣ ja useat raa┤at sotilashallitukset ovat seuranneet toisiaan. Vasta v. 1978 hyvΣksyttiin kansanΣΣnestyksessΣ uudistus ja seuraavana vuonna Aquilara valittiin maan presidentiksi. SiitΣ lΣhtien on maa ollut osin demokraattinen, mutta se taistelee suurien sosiaalisten ongelmien ja korruption parissa. Maan talous on hyvin riippuvainen ÷ljyn saannista ja tΣmΣ on t÷rmΣnnyt suureen, maan intiaanivΣest÷n vastustukseen.
